Champagne

Kirjoitin muutama viikko sitten viinistä ja viinin maistelusta. Aloin päästä jyvälle eri alueiden, rypäleiden ja ilmastojen merkityksestä, viinin hinnan ja maun välisestä suhteesta ja viinin valmistamisen käsityömäisyydestä. Olen myös kirjoittanut shampanja-juhlista ja kaikille onkin varmasti selvää, että a) pidän viinistä, mutta b) rakastan sampanjaa. 

Siispä en voinut kieltäytyä veljeni ehdotuksesta, joka oli maaseutumatka Champagneen, vaikka tavallaan se olisi voinut olla romanttinen retki tyttöystävän kanssa kahdestaankin. Kolmas pyörä pakattiin kuitenkin mukaan suoraan koulusta. Harkitsimme hetken avoauton vuokraamista, koska kaikissa elokuvissakin ne ajaa sellaisilla Ranskan maaseudulla. Junalla Champagneen pääsee Pariisista kuitenkin puolessatoista tunnissa ja liput maksavat vain noin 15-20€.   

Pidin viinin vertailua Vanhojen ja Fiksujen ja Rikkaiden puuhana ennen kuin asuin täällä. Sampanjan vertailusta sen sijaan en uskaltanut uneksiakaan. Mutta sehän on vielä paljon siistimpää kuin edellä mainittu! Hyvä sampanja on ihanaa. Maistettuaan sellaista ei voi kuin hymyillä. Kahden lasin jälkeen naurattaa jo kovasti. Kolmannen lasin jälkeen elämä on ihanaa, maisema on kaunis ja rakkaus pulppuaa. Sellaista ei tapahdu kuin sampanjan kanssa; kaljasta tulee pissahätä ja viinasta rähinä. Siispä pitäydyn sampanjassa, joka sopii muuten monenlaisen ruuan kanssa, vaikka usein sitä tarjoillaan (hintansa vuoksi?) lähinnä aperitiivina ja alkupalan seurana.

Champagnesta Suomeen lähtee huomenna matkalaukku, jonka hienostunut sisältö painaa 40 kg ja koostuu 10 litrasta sampanjaa.

Vaihto-orientaatiossa kerrottiin, että kotimaahan palattuaan on jossain määrin eri ihminen. Minusta on ainakin tullut entistä pahempi kulinaristi, jos ei muuta. Olen tutustunut viinien lisäksi muun muassa vihanneksiin, jotka maistuvat muulle kuin vedelle, tonnikalan eri muotoihin ja tietenkin juustojen ja suklaiden ihmeelliseen maailmaan, josta toipumiseen tarvitaan kohta jumppaa ja hölkkää.