London calling

Juustot ja viinit ovat vähitellen löytäneet tiensä matkalaukkuun ja aamulla matkustan niiden kanssa Lontooseen. Eurostarilla! Junassa ei tarvitse istua kuin kaksi ja puoli tuntia, eikä 60 euron meno-paluulippukaan ollut paha. Yritän päivittää blogia myös reissussa, mutta postaustahti saattaa hidastua entisestään.

Pääsiäslomaahan on ruhtinaalliset kaksi viikkoa + edelleen lakossa oleva koulu = joskus toukokuussa sitten taas jotain ehkä. Matkustaminen täältä on muutenkin huomattavasti halvempaa kuin Suomesta, mutta ilmaisia majapaikkoja ei kovin monesta maasta vielä löydy. Pariisissakin on tosin hyvä meininki; lämpötilat heiluvat parinkymmeneen asteen yläpuolella ja lomalaisia naurattaa. Valitettavasti Pariisi on Euroopan turistirikkain kaupunki ja siltä ei voi enää kesää kohti mentäessä välttyä. Turisteja on kaikkialla ja paljon. Typerintä on, kun saa itse jatkuvasti turistileiman otsaan hiustensa ja silmiensä vuoksi. Vaikka ranska alkaa vihdoin vähän taittua, eivät arrogantit ranskalaiset suostu ymmärtämään sitä, vaan vaihtavat heti surkeaan englantiin. Jatkuvat kyselyt kotimaasta ja loman kestosta ovat toistuneet jo niin moneen kertaan, että tällä viikolla olen samantien tyytynyt olemaan Meksikosta, Saksasta ja Venäjältä.