Solidays 2009

Jokavuotinen festariremuaminen uhkasi jäädä tältä kesältä väliin, mutta onneksi tulin viime hetkillä järkiini ja ostin yhden päivän lipun Pariisin kupeessa järjestettäville Solidays-festivaaleille. Mukaan pakattiin mansikoita, aurinkolasit, typerä hattu, hyvä fiilis, kulahtanut mekko, aurinkorasvaa, kauniita tyttöjä ja kesämiehiä, kirsikoita ja hyvää roséta.

Solidays on suuri festivaali, jossa musiikkia tarjoillaan reggaesta elektroon. Ohjelmistoa leimaa rento meininki, tanssittavuus ja vaihtoehtoisuus. Festivaaleihin liittyy myös AIDSin vastainen kampanjointi, solidaarisuus ja puolivakava hippeys. Bändien lisäksi tarjolla oli benji-hyppyjä, pilven polttoa, huvipuistosta lainattuja laitteita ja silent disco. Kahteen jälkimmäiseen osallistuimme ja olipa hauskaa! Silent discossa ihmisille jaetaan kuulokkeet, joissa disko jytää.

Kuulokkeet saa myös kytkettyä pois päältä välillä, jolloin itsekseen hytkyvät ja epävireisesti hoilaavat ihmiset naurattaa.

Keikoilla oli hyvä meininki. Paljon ranskalaisia bändejä ja rentoa poljentaa. Lämpötilat huitelivat taas kolmenkymmenen asteen yläpuolella, mutta yleisöön kohdistettiin toistuvasti raikkaita vesisuihkuja. Alla olevassa kuvassa en ole aivan messissä, mutta oli mullakin kivaa.

Päivän ehdottomasti paras keikka oli brittiläinen The Ting Tings, jonka näki reppuselästä paremmin.

Järjestelyt ja tunnelma 140 000 ihmistä vetävillä festareilla olivat erinomaiset. Ilmaisia bussikyytejä, paljon roskiksia, ei yhtäkään känniääliötä eikä tunkemista edes lavan etuosissa.

Olen kuitenkin kai tulossa vanhaksi, sillä olin hämmästyttävän onnellinen päästessäni aamuyöllä suihkuun ja omaan sänkyyn nukkumaan. Telttamajoitus ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Päiväretki Versaillesiin

Tässä päiväkirjahenkinen tynkäpostaus, nyt on kiire! 

Versaillesiin pääsee RER-junalla puolessa tunnissa. Varaa matkalle ainakin yksi innokas historian maisteri.

Hyvät kengät, joilla voi kävellä.

Aurinkorasvaa ja evästä.

Aikaa.

10 Huomiota suurkaupungista

1. Nappaimistossa ei ole pilkkuja kirjainten paalla. Jos arsyttaa, ala lue eteenpain.
2. Taalla puhutaan englantia, ei ranskaa. Sita on vahan vaikea tajuta asiakaspalvelutilanteissa. Myoskaan kiitosta, olehyvaa, herraa ja rouvaa ei tarvitse muistaa jatkuvasti ja silti saa ystavallista palvelua.
3. Pariisi on pieni, Lontoo on iso.
   
4. Eurostar oli vain vartin merenalaisessa tunnelissa enka vielakaan ymmarra miksei siella ole lasi-ikkunoita, joista voisi tutkailla kaloja ja mutaa.
5. Lontoossa sataa aina.
6. KAIKKI lukevat sanomalehtea odottaessaan junaa, istuessaan junassa ja poistuessaan junasta.
7. Jos ostaa pienen cappucinon, saa 3,55 dl maitokahvia.
   
8. Etukateen ei kannata suunnitella, Lontoossa tapahtuu aina jotain siistia. Tullessani tanne, minulla oli kaksi ohjelmanumeroa: sukulaiset ja yksi nykysirkusspektaakkeli huomenna. Nyt (viisi tuntia myohemmin) olen suunnitellut menevani tanaan soittamaan gamelania sedan bandin kanssa, sen jalkeen supercoolille undergroundklubille kuuntelemaan elektroa ja katsomaan alternativeteatteria seka jotain juppihippipunkkariperformansseja. Klubi on London Bridgen aseman alla ja sen nimi on ehka Shant. Siella tapahtuu kolmena paivana viikossa ja nyt on viimeiset mahdollisuudet paasta bileisiin, silla ensi kesana se joudutaan sulkemaan. Viikonlopuksi on tiedossa joku keikka, jonne saatiin vapaaliput, kaksi nayttelya ja yksi kotiseutumatka ainakin. Tahan mennessa olen kavellyt, katsonut, kastunut, kaynyt Tate Modernissa, kavellyt lisaa, kayttanyt kolmea metrolinjaa ja kahta junaa, syonyt hapankorppua, lukenut lehtea jne.
   
9. Sedan uuni on rikki ja aiomme syoda ainoastaan purkkikeittoa ja pizzaa. Ihan siistia kaiken kulinaristisen hompotyksen jalkeen.
10. Taallakin on turisteja.
    

London calling

Juustot ja viinit ovat vähitellen löytäneet tiensä matkalaukkuun ja aamulla matkustan niiden kanssa Lontooseen. Eurostarilla! Junassa ei tarvitse istua kuin kaksi ja puoli tuntia, eikä 60 euron meno-paluulippukaan ollut paha. Yritän päivittää blogia myös reissussa, mutta postaustahti saattaa hidastua entisestään.

Pääsiäslomaahan on ruhtinaalliset kaksi viikkoa + edelleen lakossa oleva koulu = joskus toukokuussa sitten taas jotain ehkä. Matkustaminen täältä on muutenkin huomattavasti halvempaa kuin Suomesta, mutta ilmaisia majapaikkoja ei kovin monesta maasta vielä löydy. Pariisissakin on tosin hyvä meininki; lämpötilat heiluvat parinkymmeneen asteen yläpuolella ja lomalaisia naurattaa. Valitettavasti Pariisi on Euroopan turistirikkain kaupunki ja siltä ei voi enää kesää kohti mentäessä välttyä. Turisteja on kaikkialla ja paljon. Typerintä on, kun saa itse jatkuvasti turistileiman otsaan hiustensa ja silmiensä vuoksi. Vaikka ranska alkaa vihdoin vähän taittua, eivät arrogantit ranskalaiset suostu ymmärtämään sitä, vaan vaihtavat heti surkeaan englantiin. Jatkuvat kyselyt kotimaasta ja loman kestosta ovat toistuneet jo niin moneen kertaan, että tällä viikolla olen samantien tyytynyt olemaan Meksikosta, Saksasta ja Venäjältä.

Champagne

Kirjoitin muutama viikko sitten viinistä ja viinin maistelusta. Aloin päästä jyvälle eri alueiden, rypäleiden ja ilmastojen merkityksestä, viinin hinnan ja maun välisestä suhteesta ja viinin valmistamisen käsityömäisyydestä. Olen myös kirjoittanut shampanja-juhlista ja kaikille onkin varmasti selvää, että a) pidän viinistä, mutta b) rakastan sampanjaa. 

Siispä en voinut kieltäytyä veljeni ehdotuksesta, joka oli maaseutumatka Champagneen, vaikka tavallaan se olisi voinut olla romanttinen retki tyttöystävän kanssa kahdestaankin. Kolmas pyörä pakattiin kuitenkin mukaan suoraan koulusta. Harkitsimme hetken avoauton vuokraamista, koska kaikissa elokuvissakin ne ajaa sellaisilla Ranskan maaseudulla. Junalla Champagneen pääsee Pariisista kuitenkin puolessatoista tunnissa ja liput maksavat vain noin 15-20€.   

Pidin viinin vertailua Vanhojen ja Fiksujen ja Rikkaiden puuhana ennen kuin asuin täällä. Sampanjan vertailusta sen sijaan en uskaltanut uneksiakaan. Mutta sehän on vielä paljon siistimpää kuin edellä mainittu! Hyvä sampanja on ihanaa. Maistettuaan sellaista ei voi kuin hymyillä. Kahden lasin jälkeen naurattaa jo kovasti. Kolmannen lasin jälkeen elämä on ihanaa, maisema on kaunis ja rakkaus pulppuaa. Sellaista ei tapahdu kuin sampanjan kanssa; kaljasta tulee pissahätä ja viinasta rähinä. Siispä pitäydyn sampanjassa, joka sopii muuten monenlaisen ruuan kanssa, vaikka usein sitä tarjoillaan (hintansa vuoksi?) lähinnä aperitiivina ja alkupalan seurana.

Champagnesta Suomeen lähtee huomenna matkalaukku, jonka hienostunut sisältö painaa 40 kg ja koostuu 10 litrasta sampanjaa.

Vaihto-orientaatiossa kerrottiin, että kotimaahan palattuaan on jossain määrin eri ihminen. Minusta on ainakin tullut entistä pahempi kulinaristi, jos ei muuta. Olen tutustunut viinien lisäksi muun muassa vihanneksiin, jotka maistuvat muulle kuin vedelle, tonnikalan eri muotoihin ja tietenkin juustojen ja suklaiden ihmeelliseen maailmaan, josta toipumiseen tarvitaan kohta jumppaa ja hölkkää.