Pitkä ihana leikki

Rakas päiväkirja, rakkaat lukijat,

Mä vetäydyn.

Laukut pullottaa ja paljon piti heittää roskiin tai kadunmiehelle. Kuusi kiloa kirjoja lähti postissa, aamulla jännitetään viedäänkö multa rahat ylipainon vuoksi. Nyt lähden kävelylle. Otan viimeisen iltajätskin, johon tulee ehkä suklaamoussea ja pistaasia. Tai kookosta. Sanon Mr Loungille, alakerran vihannesukoille ja viiniveljeksille au revoir. ...Ja juuri tulleen tekstiviestin mukaan käyn joen rannassa juomassa vähän sampanjaa!

Ja mitä tähän blogiin tulee, en tiedä. Ehkä jatketaan ensi keväänä Berliinissä...

P.S. Kommentoi blogiin tai laita sähköpostia, jos esimerkiksi vaihtoon liittyvät asiat askarruttaa. Muistakin jutuista voin aivan hyvin jutella.

P.P.S. Kiitos kun luitte, oli kiva kirjoittaa.

P.P.P.S. Oon Itku pitkästä ilosta Mäntässä 2008.

Solidays 2009

Jokavuotinen festariremuaminen uhkasi jäädä tältä kesältä väliin, mutta onneksi tulin viime hetkillä järkiini ja ostin yhden päivän lipun Pariisin kupeessa järjestettäville Solidays-festivaaleille. Mukaan pakattiin mansikoita, aurinkolasit, typerä hattu, hyvä fiilis, kulahtanut mekko, aurinkorasvaa, kauniita tyttöjä ja kesämiehiä, kirsikoita ja hyvää roséta.

Solidays on suuri festivaali, jossa musiikkia tarjoillaan reggaesta elektroon. Ohjelmistoa leimaa rento meininki, tanssittavuus ja vaihtoehtoisuus. Festivaaleihin liittyy myös AIDSin vastainen kampanjointi, solidaarisuus ja puolivakava hippeys. Bändien lisäksi tarjolla oli benji-hyppyjä, pilven polttoa, huvipuistosta lainattuja laitteita ja silent disco. Kahteen jälkimmäiseen osallistuimme ja olipa hauskaa! Silent discossa ihmisille jaetaan kuulokkeet, joissa disko jytää.

Kuulokkeet saa myös kytkettyä pois päältä välillä, jolloin itsekseen hytkyvät ja epävireisesti hoilaavat ihmiset naurattaa.

Keikoilla oli hyvä meininki. Paljon ranskalaisia bändejä ja rentoa poljentaa. Lämpötilat huitelivat taas kolmenkymmenen asteen yläpuolella, mutta yleisöön kohdistettiin toistuvasti raikkaita vesisuihkuja. Alla olevassa kuvassa en ole aivan messissä, mutta oli mullakin kivaa.

Päivän ehdottomasti paras keikka oli brittiläinen The Ting Tings, jonka näki reppuselästä paremmin.

Järjestelyt ja tunnelma 140 000 ihmistä vetävillä festareilla olivat erinomaiset. Ilmaisia bussikyytejä, paljon roskiksia, ei yhtäkään känniääliötä eikä tunkemista edes lavan etuosissa.

Olen kuitenkin kai tulossa vanhaksi, sillä olin hämmästyttävän onnellinen päästessäni aamuyöllä suihkuun ja omaan sänkyyn nukkumaan. Telttamajoitus ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.