Fête de la Musique

Pariisi aloitti soundcheckin eilen aamukahvin kanssa samaan aikaan. Jokavuotista musiikkijuhlaa oli mainostettu kaduilla ja radiossa pitkään eikä ollenkaan turhaan!

Itsenäisten muusikoiden yö keräsi bändejä joka kadunkulmaan, joka aiheutti melkoista kakofoniaa välillä. Eri kaupunginalueilla painottuivat vähän eri genret. Olin tyytyväinen, kun ovesta ulos astuttuani kuulin, että meidän naapurustossa räimää punk ja rock'n'roll. Tosin jo hallien kohdalla (viisi minuuttia myöhemmin) hymy hyytyi, kun intiaanit taistelivat taas reviiristään panhuiluineen. Paljon kuraa, epämääräisiä perheyrityksiä ja muutama ylenpalttinen hallelujakin tuli vastaan. 

Mutta oli niitä huippujakin. Yksi sellainen oli ryhmä nuoria torvia. Ihan mahtava meininki, hauskoja biisejä ja hyviä soittajia.

Maraisilla tarjolla oli luonnollisesti miesstrippareita ja ilmapalloja kaikissa sateenkaaren väreissä. 

Bastillessa oli sen  sijaan tuttuun tapaan isot bileet. Makkaranpaistajat ja Oranginan jakajat loivat festaritunnelmaa samoin kuin lauma pelottavia nuorisohuligaaneja rottweilereineen ja fritsuineen. Jatkoimme matkaa kohti latinalaisia kortteleita, jonne ei kuitenkaan enää mahtunut. Ihmiset olivat pakkautuneet kapeille kaduille eikä väliin tehnyt mieli tunkea.

 

Tois puol jokkee bileet kiihtyivät illan hämärtyessä. DJ:t luukuttivat vanhaa ja uutta diskojytää täysillä ja ihmiset tanssivat massoittain kaduilla. Illan päätti osaltamme ihana muusikkopariskunta Katia Goldmann et Lui, jolla oli niin hyvä meininki ja tasokas ohjelmisto, että ostin keikan päätteeksi levynkin. 

Pariisin pileitä ja muita juttuja

Viikko on taas vierähtänyt vauhdilla. Tulin toiseen kotiini tiistai-iltapäivänä ja vaikka Lontoossa ja Suomessa oli mahtava loma, oli kiva tulla vielä takaisin. Viikolla oli kaksi AG:tä eli Assemblée Généralia eli massakokousta, jossa äänestetään lakon puolesta ja vastaan. Lähinnä puolesta. Vaikka yleinen ilmapiiri tuntuu olevan vihdoin kyllästynyt koko lakkoon, on oppilaiden tavoitteena kuitenkin viedä homma loppuun saakka. Ei siis koulua koko lukukautena. Erasmus-kursseja on edelleen samat kuusi tuntia viikossa ja ne teettävät jatkuvasti enemmän töitä, joten ihan pelkkää lomailua ei onneksi ole. 

Koska meillä oli vappu. 

Ranskassa vappua ei juhlita, vaikka kaupat ovatkin kiinni. (Mahdollisista vapaapäivistähän täällä ei tingitä.) Päätimme korjata asian ja järjestää juhlat 1.5. Teemana oli fancy ja international. Viimeisen päälle tälläytyneenä hurautimme taksilla (!) Buttes-Chaumontsin puistoon, joka tuntuu olevan jokaisen täällä olevan lemppari. Vanhoja puita, kallioita ja lampi. Viikonlopun kunniaksi myös poniajelua ja karuselli. 

Ensimmäinen ohjelmanumero oli ranskalainen piknik. Paikalla oli viitisentoista kaveria ja herkkuja hanhenmaksasta mansikoihin. Juustoja, patonkia, viiniä ja sampanjaa. Ai että mä viihdyin! 

Auringon kylmetessä ja herkkujen huvetessa bileet siirtyivät meille. International-teema jatkui ja vuorossa oli sushia, karjalanpiirakoita, puolalaisia piroggeja ja tsekkiläistä jälkiruokaa. Salmiakkia ei kukaan suostunut edelleenkään syömään, joten sitä on edelleen purkkikaupalla. Jenkkiä tarjottiin kotimatkalle tai säästettäväksi seuraavaan aamuun. Ysärihitit pauhasivat ja tanssilattia kävi kuumana. Ensimmäiset (ja todennäköisesti viimeiset) kotibileet suurkaupungissa järjestetty ja niistä toivuttu. 

Eilen erityisen hyvälle maistui ruoka. Aamulla mansikoita, melonia ja ananasta oli hyvä sotkea jugurttiin. Lounaaksi oli sushista ylijääneestä tonnikalasta paistettu pihvi kurkku-avokadosalaatilla. Illalla lähistöllä oleva täydellinen italialainen pizzamies vei voiton ja tuoreista raaka-aineista valmistettu, mausteita ja täytteitä säästelemätön ohut ja rapea pizza meni onnellisena mahaan.

Pääsiäinen

Luulin, että pääsiäinen olisi isokin juttu täällä, koska kirkkoja, katolilaisia ja suklaakauppoja on paljon. Uskominen ei kuitenkaan ole muodissa. Kristillistä puoluetta ei ole, kouluissa ei opeteta uskontoa eikä kouluun saa varustautua uskonnollisin symbolein. Pääsiäispäivinä kaupat ovat oman mielensä mukaan auki. Pääsiäissunnuntai muistutti mitä tahansa sunnuntaita; Maraisissa ja Montmartrella tapahtuu, muualla nukutaan ja syödään. Tänään auki olivat jo lähes kaikki ruoka- ja vaatekaupatkin.

Pääsiäissunnuntaina leikin hienoa leidiä, joka veti saappaat jalkaan ja marssi päättäväisesti Notre Dameen pääsiäismessuun liian lyhyt hame päällä. Messun piti burkinafasolainen piispa, joka lähinnä luki ajankohtaisia raamatun kohtia eläytyen tarinoihin afrikkalaiseen tapaan. Kanttorilla lähti mopo käsistä useampaan otteeseen eikä mahtipontisuudessa ja teatraalisuudessa muutenkaan säästelty. Muutama muukin oli päättänyt piipahtaa kotikirkossamme ja olihan se ihan hyvä show.

Mutta miten paljon tekikään mieli mämmiä?! Suomipussimme pursuaa salmiakista, pakastimessa on useampi ruisleipäpussi ja laukusta löytyy aina jenkki. Mutta mämmi... Musta liimapuuro, jota olen tähän asti pitänyt vain jokavuotisena pakkona!

Samppanjaa ja salmiakkia

Kämppikseni järjesti minulle eilen yllätyksen. Tiesin vain, että koulusta lähdetään suoraan jonnekin ja päälle tulisi laittaa jotain siistimpää. Yllätystä pohjustettiin muutama päivä, joten ehdin miettiä mitä tuollaisista yllätyksistä olisi mieltä. Tavallaan pidän yllätyksistä etenkin jos uskallan luottaa yllärijärjestäjään. Hyvät yllätykset perustuvat ehkä siihen, että yllätettävä pitää yllätyksestä, joten toisen maku ja mieltymykset tulisi olla tiedossa. Annuli tiesi, että pidän samppanjasta ja syömisestä, joten hän järjesti meidät juhliin, jossa kuplajuomaa ja ruokaa sai rajattomasti kahden tunnin ajan hintaan 15€. Club Champs-Elysees oli hieno klubi ja meininki katossa. Avoimen baarin loputtua ruoka kannettiin pois ja juomat alkoivat maksaa. Paljon. Siinä vaiheessa vesi (5€) tuntui tietenkin muutenkin ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta. 

Tänään heräsin aivan liian aikaisin naapurin remonttiin ja olin vakuuttunut siitä, etten a) koskaan enää juo tai syö mitään, b) hankin korvatulpat ja c) aion esittää koko päivän performanssia, jonka nimi on "Itku pitkästä ilosta 2". Ykkönen oli nähtävillä viime kesänä Mäntän kuvataideviikoilla.

Laiskan torkun jälkeen Pelastus soitti ovikelloa Stockmannin pussi kädessään. Pussista paljastui ruisleipää, salmiakkia ja Marianneja. Ranskalainen aamukahvi ja jälkiuunileipä sopivat niin hyvin yhteen, että paranin kokonaan henkisestä ja fyysisestä mökötyksestä, joka vissiin myös krapulana tunnetaan.

Lettuja ja Nutellaa

Eilen kaksi suomalaista kohtasi kaksi tsekkiä, yhden puolalaisen ja yhden romanialaisen lettukesteillä. Paikallinen crêpe muistuttaa suomalaista lettua, mutta se täytetään hillon ja kermavaahdon sijaan esimerkiksi Nutellalla, hunajalla tai kookoksella. Suolaisista täytteistä esimerkiksi perinteinen tomaatti, basilika, mozzarella on aika hyvä.

Eiliset letut olivat huomattavasti parempia kuin ne, joita saa joka kadunkulmasta. Luulen, että se johtui vain ja ainoastaan siitä, että Nutellaa sai kauhoa itse oman lettunsa päälle, eikä sen kanssa todellakaan säästelty! Toinen tsekeistä viettikin loppuillan purkin ja lusikan kanssa.  

Ystävänpäivä

Ystävänpäivä tarkoitti ala-asteella vaaleanpunaista kartonkia ja epämääräisiä tunnustuksia. Sen jälkeen se on tuntunut lähinnä rahastukselta: sydämenmuotoinen keksi maksaa viereisessä Patisseriassa 6,80€ vain tänään!  Ystävänpäivä on kuitenkin hyvä syy etsiä kaupungin kuumimmat bileet, nousta vihdoin korkokengille, kähertää tukkaa ja juoda shamppanjaa.

 

En ole aivan varma, miksi juuri meidän sähköpostiin tuli kutsut huippuhienoon Cabaret-nimiseen klubiin, jossa ensimmäinen puolitoista tuntia on varattu kutsuvieraille, joita hemmotellaan ilmaisella baarilla. Koska mekko on tiukka, pömppömahaa vältellään salaatilla, jossa tosin on aivan kaikkea (salaattia, kurkkua, tomaattia, maissia, kananmunaa, chilitomaattitonnikalaa, sörssöjä, mausteita, paprikaa, valkosipulia, kesäkupritsaa, bataattia, herkkusieniä...)

Jälkiruokana oli valkosuklaapallo, jonka sisällä täydellinen tumma ja suussasulava täyte. Siitä en ehtinyt saada fotoa, kun se hävisi niin nopeasti. Seuraavassa kuvassa ylipuhun korkokenkäni pitämään minut pystyssä ja olemaan aiheuttamatta rakkuloita. Kuva on minun huoneestani, josta luvassa yksityiskohtaisempi esittely jossain vaiheessa. Hauskaa ystävänpäivää!